perjantai 7. kesäkuuta 2013

Laaja vakoiluprojekti julki Yhdysvalloissa, totta vai tarua?

Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset NSA sekä FBI ovat systemaattisesti vakoilleet suosittujen verkkopalveluiden sisäistä viestintää väittää lähes jokainen suuri uutislähde Yhdysvalloissa.

Tiedusteluviranomaisilla on lehdistötietojen perusteella valtava vakoiluohjelma joka on nimetty Prismaksi, ohjelma tuli julkiseen tietoon kun eräs agentti lähetti ohjelman esittelykalvon lehdistölle USA;ssa.

Prism kerää tietoja ihmisten sähköposteista, pikaviesteistä ja kaikesta mahdollisesta lähteestä mukaan luettuna videot ja kuvat. Prismissä haetaan tietoa hakutermein, käyttöliittymä lähtee etsimään kaikkien palveluiden tai vain tiettyjen palveluiden ja niiden sisäisten sovellusten sisältä haluttuja termejä, myöskin reaaliaikaisista keskusteluista.

Agenteilla jotka ovat ohjelmassa mukana on kuitenkin tietynlaisia rajoituksia mitä ja mistä saa hakea, Prismiä ei kuulemma käytetä sellaisenaan Yhdysvaltojen kansalaisia vastaan, mikäli he käyttävät kommunikaatiokielenään Englantia, Heidän viestejään ei siis avata. Prismin on tarkoitus etsiä ja seurata ulkomaalaisten keskusteluja, viestin saa avata mikäli se on 51 prosentin todennäköisyydellä sisällöltään ulkomaalainen. Joten mukana voi olla paljonkin esimerkiksi Suomalaisia viestejä.

Palvelut ja yritykset jotka ovat mukana Prism -vakoilussa ovat seuraavat:

Microsoft, Yahoo, Google, Facebook, PalTalk, AOL, Skype, YouTube ja Apple. Mukaan olisi tulossa myös Dropbox ja tulevaisuudessa varmasti monia muitakin yrityksiä joiden viestityspalveluiden suosio kasvaa.

Onko valtava Prism vakoiluhanke loppujen lopuksi totta edes, yhtiöt eivät myönnä yhteistyötä tiedusteluviranomaisten kanssa:

Yhtiöt ovat antaneet lausuntoja vuoron perään että he eivät ole koskaan kuulleet Prism ohjelman olemassa olosta ja vielä vähemmän heitä olisi pyydetty siihen mukaan, monet myös vetoavat siihen että mikäli valtio pyytää asiakastietoja, vaativat yritykset tästä oikeuden määräyksen ennen kuin tietoja luovutetaan.

Esimerkiksi Google on evännyt omassa lausunnossaan että sillä olisi järjestelmissään jokin takaovi valtion tiedusteluviranomaisille jota kautta he voisivat helposti tutkia Googlen käyttäjien sisältöjä, myös Apple sanoo samaa.

Vakoiluohjelman käyttö ja lupa sen toiminnalle juontaa juurensa Yhdysvalloissa läpi menneeseen Patriot Act –lakiin joka polkee kansalaisten yksityisyyttä todella törkeällä tavalla, vielä vähemmän Patriot Act kunnioittaa ulkomaalaisia. Patriot Act laki hyväksyttiin pian 2001. Syyskuun terrori-iskujen jälkeen.

PÄIVITETTY 7.6 klo. 11:27: Selvennetty tekstiä.

LÄHDE: HS.FI